(blogi julkaistu alunperin Viitteen sivulla: https://www.viite.fi/2021/08/10/autoveron-paastoporrastusta-kiristettava/)
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi järkevää jyrkentää autoveron päästöporrastusta – eli verottaa korkeapäästöisten autojen hankintaa nykyistä enemmän ja matalapäästöisten autojen hankintaa nykyistä vähemmän.
Autoveroa maksetaan Suomeen ensirekisteröidyistä autoista niiden kilometrikohtaisten päästöjen mukaan. Alla oleva graafi kuvaa nykyistä autoveroataulukkoa WLPT-päästölaskentavan mukaan. Graafissa on pystyviivoilla kuvattuna myös ensirekisteröityjen autojen päästökehitys vuosien 2019 ja 2021 keskiarvojen välillä muutamille autotyypeille ja kaikille autoille yhteensä.
Linkin takana olevalla autoverolaskurilla voi hahmotella uutta autoverojärjestelmää säätämällä autoverotason määrittävän havainnollistavan funktion parametreja:
https://villeseppala.shinyapps.io/autoverolaskuri/
Funktio muodostaa autoveroasteikon ns. “S-käyrän” muotoiseksi. Tämä on toki vain yksi tapa muodostaa autoveroasteikko.
Jyrkemmästä päästöporrastuksesta ja uusista verotasoista päättäessä on toki oleellista miettiä, että kuinka paljon jyrkempi päästöporrastus suosii vähäpäästöisten autojen hankintaa korkeapäästöisiin nähden versus että kuinka paljon se vähentää uusien autojen ostamista kokonaisuudessaan. Uudet autot ovat jo nykyisen veromallin alaisuudessakin paljon vähäpäästöisempiä kuin olemassa olevan autokannan autot. Tämän vuoksi olisi parempi, että autokanta uusiutuisi, ja sitä taas tukisi kokonaisuudessaan matala autoveroaste (Toki on huomoitava se, että autokannan uusiutumisen nopeutuminen lisää autojen valmistuksesta syntyviä päästöjä, vaikka ne eivät tapahtuisikaan Suomessa).
Ei kuitenkaan riitä, että uusi auto on vain marginaalisesti vähäpäästöisempiä kuin jo käytössä olevat autot. Uusi auto on autokannassa paljon kauemmin kuin jo käytössä olevat. Autojen keskimääräinen ikä Suomessa on 12 vuotta. Nyt hankittava auto on todennäköisesti käytössä vielä esimerkiksi vuonna 2035, jolloin Suomen tulee saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Uusien autojen pitkän elinikän ja suuren tulevan käytön vuoksi niiden mahdollisimmat pienet päästöt ovat erittäin tärkeitä.
Auton päästöjä ohjataan auton ensirekisteröinnin jälkeenkin mm. ajoneuvoverolla ja polttoaineveroilla. Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta pohtineen työryhmän raportissa painotetaan juuri polttoaineverojen korottamista tehokkaana ohjauskeinona ja ehdotetaan hyvin järkevästi mm. vuosittaisia polttoaineveron indeksikorotuksia, jotka riippuisivat kuluttajahintojen ja autojen polttoainetehokkuuden kehityksestä. Vaikka sähköautot ovat yhä polttomoottoriautoja kalliimpia uusina hankittuina, ovat sähköautojen käyttökustannukset elinkaaren aikana jo nyt polttomoottoriautoja vähäisemmät – johtuen osin myös päästöohjauksesta, kuten polttoaineveroista. Auton hankkija ei kuitenkaan aina tajua tätä autoa hankkiessaan tai muuten tee hankintapäätöstä taloudellisen rationaalisesti. Siksikin ohjausta tulisi painottaa paljon myös itse hankintatilanteeseen, autoveron avulla (Automyyjille tulisi myös luoda velvoite ilmoittaa markkinoinnissaan autojen elinkaaren aikaiset kustannukset jonkin standardoidun kokonaiskustannuslaskelman mukaisesti). VM:n työryhmän ehdotuksessakin autoveroa lasketaan vähäpäästöisiltä autoilta, mutta siinä ei hyödynnetä korkeapäästöisen autojen autoveron korottamista, vaikka raportissa tunnustetaan autohankkijoiden lyhytnäköisyys kustannusvertailun suhteen ja arvioidaan, että autovero voisi nykyaikana olla aiempaa tehokkaampi tapa päästöjen vähentämiseen, kun sähköautojen saatavuus korkeapäästöisten autojen vaihtoehtona on kasvanut huomattavasti.
Ensirekisteröityjen autojen päästöjen nopea vähentyminen viime vuosien aikana tukee autoveron päästöporrastuksen kiristämistä (Liitekuva 2). Nykyinen autoveroasteikko on ollut voimassa vuoden 2019 alusta lähtien. Ensirekisteröityjen autojen keskipäästöt olivat vuonna 2019 keskimäärin 139 grammaa kilometriltä ja tänä vuonna toistaiseksi 107 grammaa kilometriltä(https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Ensirekisteroinnit/070_ensirek_tau_107.px/). Keskipäästöisen uuden auton autovero on siis hyvin lyhyessä ajassa tippunut tippunut 6,2 prosenttiyksikköä (13,7%-7,5%). Tätä on vauhdittanut etenkin täyssähköautojen ja lataushybridien yleistyminen (Liitekuva 1). Keskipäästöisen bensiiniautonkin veroaste on laskenut 3,5 prosenttiyksikköä (15%-11,5%). Kehitys luultavasti jatkuu lähiaikoina. Tämä luo pohjaa sille, että veroasteikkoa voidaan kiristää nykyisten keskipäästöistenkin autojen osalta jonkin verran, ilman että se vähentää merkittävästi ostovoimaa ja siten autokannan uusiutumista esim. juuri vuoteen 2019 verrattuna.
Alla on yksi hahmotelma uudeksi autoveroasteikoksi. Sen myötä kaikki autot, joiden päästöt ovat alle 100 grammaa kilometrilta, olisivat halvempia kuin nykyään, ja kaikki 100 gramman päästöt ylittävät autot olisivat kalliimpia kuin nykyään. Asteikon tullessa voimaan silloisen keskipäästöisen auton veroaste olisi kaikella todennäköisyydellä matalampi kuin nykyisen keskipäästöisen auton veroaste (Liitekuvan 2 projektion perusteella).
Autoverolaskurilla voi hahmotella itse vastaavia veroasteikoita, yllä olevan asteikon arvot ovat siinä oletusasetuksina: https://villeseppala.shinyapps.io/autoverolaskuri/
Ville Seppälä
Puheenjohtaja, Viite
Liitekuva 1:
Liitekuva 2:
villeseppala.wordpress.com 