Finnish

Autoveron päästöporrastusta kiristettävä

Ville SeppäläLeave a comment

(blogi julkaistu alunperin Viitteen sivulla: https://www.viite.fi/2021/08/10/autoveron-paastoporrastusta-kiristettava/)

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi järkevää jyrkentää autoveron päästöporrastusta – eli verottaa korkeapäästöisten autojen hankintaa nykyistä enemmän ja matalapäästöisten autojen hankintaa nykyistä vähemmän. 

Autoveroa maksetaan Suomeen ensirekisteröidyistä autoista niiden kilometrikohtaisten päästöjen mukaan. Alla oleva graafi kuvaa nykyistä autoveroataulukkoa WLPT-päästölaskentavan mukaan. Graafissa on pystyviivoilla kuvattuna myös ensirekisteröityjen autojen päästökehitys vuosien 2019 ja 2021 keskiarvojen välillä muutamille autotyypeille ja kaikille autoille yhteensä.

Linkin takana olevalla autoverolaskurilla voi hahmotella uutta autoverojärjestelmää säätämällä autoverotason määrittävän havainnollistavan funktion parametreja:

https://villeseppala.shinyapps.io/autoverolaskuri/

Funktio muodostaa autoveroasteikon ns. “S-käyrän” muotoiseksi. Tämä on toki vain yksi tapa muodostaa autoveroasteikko.

Jyrkemmästä päästöporrastuksesta ja uusista verotasoista päättäessä on toki oleellista miettiä, että kuinka paljon jyrkempi päästöporrastus suosii vähäpäästöisten autojen hankintaa korkeapäästöisiin nähden versus että kuinka paljon se vähentää uusien autojen ostamista kokonaisuudessaan. Uudet autot ovat jo nykyisen veromallin alaisuudessakin paljon vähäpäästöisempiä kuin olemassa olevan autokannan autot. Tämän vuoksi olisi parempi, että autokanta uusiutuisi, ja sitä taas tukisi kokonaisuudessaan matala autoveroaste (Toki on huomoitava se, että autokannan uusiutumisen nopeutuminen lisää autojen valmistuksesta syntyviä päästöjä, vaikka ne eivät tapahtuisikaan Suomessa). 

Ei kuitenkaan riitä, että uusi auto on vain marginaalisesti vähäpäästöisempiä kuin jo käytössä olevat autot. Uusi auto on autokannassa paljon kauemmin kuin jo käytössä olevat. Autojen keskimääräinen ikä Suomessa on 12 vuotta. Nyt hankittava auto on todennäköisesti käytössä vielä esimerkiksi vuonna 2035, jolloin Suomen tulee saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Uusien autojen pitkän elinikän ja suuren tulevan käytön vuoksi niiden mahdollisimmat pienet päästöt ovat erittäin tärkeitä. 

Auton päästöjä ohjataan auton ensirekisteröinnin jälkeenkin mm. ajoneuvoverolla ja polttoaineveroilla. Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta pohtineen työryhmän raportissa painotetaan juuri polttoaineverojen korottamista tehokkaana ohjauskeinona ja ehdotetaan hyvin järkevästi mm. vuosittaisia polttoaineveron indeksikorotuksia, jotka riippuisivat kuluttajahintojen ja autojen polttoainetehokkuuden kehityksestä. Vaikka sähköautot ovat yhä polttomoottoriautoja kalliimpia uusina hankittuina, ovat sähköautojen käyttökustannukset elinkaaren aikana jo nyt polttomoottoriautoja vähäisemmät – johtuen osin myös päästöohjauksesta, kuten polttoaineveroista. Auton hankkija ei kuitenkaan aina tajua tätä autoa hankkiessaan tai muuten tee hankintapäätöstä taloudellisen rationaalisesti. Siksikin ohjausta tulisi painottaa paljon myös itse hankintatilanteeseen, autoveron avulla (Automyyjille tulisi myös luoda velvoite ilmoittaa markkinoinnissaan autojen elinkaaren aikaiset kustannukset jonkin standardoidun kokonaiskustannuslaskelman mukaisesti). VM:n työryhmän ehdotuksessakin autoveroa lasketaan vähäpäästöisiltä autoilta, mutta siinä ei hyödynnetä korkeapäästöisen autojen autoveron korottamista, vaikka raportissa tunnustetaan autohankkijoiden lyhytnäköisyys kustannusvertailun suhteen ja arvioidaan, että autovero voisi nykyaikana olla aiempaa tehokkaampi tapa päästöjen vähentämiseen, kun sähköautojen saatavuus korkeapäästöisten autojen vaihtoehtona on kasvanut huomattavasti. 

Ensirekisteröityjen autojen päästöjen nopea vähentyminen viime vuosien aikana tukee autoveron päästöporrastuksen kiristämistä (Liitekuva 2). Nykyinen autoveroasteikko on ollut voimassa vuoden 2019 alusta lähtien. Ensirekisteröityjen autojen keskipäästöt olivat vuonna 2019 keskimäärin 139 grammaa kilometriltä ja tänä vuonna toistaiseksi 107 grammaa kilometriltä(https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Ensirekisteroinnit/070_ensirek_tau_107.px/). Keskipäästöisen uuden auton autovero on siis hyvin lyhyessä ajassa tippunut tippunut 6,2 prosenttiyksikköä (13,7%-7,5%).  Tätä on vauhdittanut etenkin täyssähköautojen ja lataushybridien yleistyminen (Liitekuva 1). Keskipäästöisen bensiiniautonkin veroaste on laskenut 3,5 prosenttiyksikköä (15%-11,5%). Kehitys luultavasti jatkuu lähiaikoina. Tämä luo pohjaa sille, että veroasteikkoa voidaan kiristää nykyisten keskipäästöistenkin autojen osalta jonkin verran, ilman että se vähentää merkittävästi ostovoimaa ja siten autokannan uusiutumista esim. juuri vuoteen 2019 verrattuna. 

Alla on yksi hahmotelma uudeksi autoveroasteikoksi. Sen myötä kaikki autot, joiden päästöt ovat alle 100 grammaa kilometrilta, olisivat halvempia kuin nykyään, ja kaikki 100 gramman päästöt ylittävät autot olisivat kalliimpia kuin nykyään. Asteikon tullessa voimaan silloisen keskipäästöisen auton veroaste olisi kaikella todennäköisyydellä matalampi kuin nykyisen keskipäästöisen auton veroaste (Liitekuvan 2 projektion perusteella). 

Autoverolaskurilla voi hahmotella itse vastaavia veroasteikoita, yllä olevan asteikon arvot ovat siinä oletusasetuksina: https://villeseppala.shinyapps.io/autoverolaskuri/


Ville Seppälä
Puheenjohtaja, Viite

Liitekuva 1:

Liitekuva 2:

Ilmastonmuutokseen liittyvät projekti-ideani

Ville SeppäläLeave a comment

(This post in English: https://villeseppala.wordpress.com/2021/03/25/my-project-ideas-related-to-climate-change/)

Sisällys:

Johdanto
Hiiliverosimulaattori
EU-tavoite-simulaattori
Maailmanloppusimulaattori
Hiilen hinnoittelun perusteet -video

Johdanto

Etsin yhteistyökumppaneita, palautetta ja etenkin rahoitusta projekti-ideoihini. Minua kiinnostaa myös tietää, mikäli joku on tehnyt tai tekemässä jotain vastaavia projekteja. 

Jos olet millään tavalla kiinnostunut, ota yhteyttä villemail11 (at) gmail.com

Projekti-ideat ovat pääasiassa jotain mitä kutsun simulaattoreiksi, eli interaktiivisia nettiselaimessa käytettäviä graafisovelluksia, joiden avulla käyttäjä pystyy hahmottamaan visuaalisesti ja kouriintuntuvasti erilaisia vaikutussuhteita. Toistaiseksi suunnitelmana on toteuttaa simulaattoreita R-ohjelmistokielen Shiny-kirjastolla. Olen toteuttanut sillä BIOS-tutkimusyksikölle työkalun fossiilittoman energianjärjestelmän hahmotteluun Suomessa: https://energialaskuri.bios.fi/ . Toisena esimerkkinä toteuttamani päästöbudjettilaskuri Suomen 2035-hiilineutraaliuden saavuttamiseen: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali/ (vähän buginen ja perustuu vanhentuneisiin päästötietoihin).  

Kaikki projektit on tarkoitus toteuttaa sekä suomeksi että englanniksi. 

Tässä yleisempi työnhakuilmoitukseni, jossa myös vahvuuksistani: https://villeseppala.wordpress.com/tyohakemus-job-application-2/

Seuraavassa listaus nykyisin mielessä olevista projekti-ideoista. 

Hiiliverosimulaattori

(Tämä hanke toteutetaan syyskuussa 2022 – helmikuussa 2023 Koneen säätiön rahoituksella. Projektisivu: https://villeseppala.wordpress.com/2022/09/14/global-carbon-taxation-simulator-project-page/)

Globaali hiilivero (tai päästökauppa) ja hiiliosinko olisi nähdäkseni optimaalinen tapa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Sen hienous piilee siinä, että se olisi tehokkuuden lisäksi luultavasti poliittisesti hyvin hyväksyttävä sekä maailman pienituloisimmille että korkeatuloisimmille. Pienituloiset hyötyisivät hiiliosingon heille nettona tuomasta vauraudesta, siinä missä korkeatuloiset saisivat pitää päästöjään keskimääräistä korkeammalla tasolla pidempään korvaamalla sen muille. 

Olen aiemmin tehnyt videon globaalista hiiliverosta ja hiiliosingosta, jossa hahmottelen miten se vaikuttaisi yksilöiden nettotuloihin. Siinä jouiduin tilanpuutteessa valitsemaan lähinnä yhden päästövähennyskenaarion ja näytin sen tulonjakovaikutuksia muutamalla eri päästöhintaskenaariolla: https://www.youtube.com/watch?v=iGMIfbq00IY

Hiiliverosimulaattorilla voisi kokeilla erilaisia skenaarioita säätämällä oletettua väkiluvun kehitystä, päästövähennysten tasoa ja hiiliveron suuruutta. Lisäksi voisi hahmotella eri päästöskenaarioita esimerkiksi eri maiden keskimäärisille kansalaisille, ja sen perusteella arvioida, että miten nettotulot järjestelmästä eroavat heidän keskensä. 

Kukin voisi myös hahmotella henkilökohtaisen päästövähennyspolun itselleen ja arvioida sen pohjalta, että millaisen taloudellinen kustannus tai hyöty juuri hänelle tulisi järjestelmästä. 

Haluaisin apua etenkin hiilen hinnoittelun ja globaalin talouden ammattilaisilta.

EU-tavoite-simulaattori

EU on kiristämässä vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan, mutta on vielä päättämättä, että miten kireäksi tavoite tarkalleen asetetaan, ja että miten se jyvitetään maankäyttösektorin (LULUCF), päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin (ja mahdollisesti myös lentämisen) vuosittaisiksi päästökiintiöiksi. 

Simulaattorin tarkoituksena on esittää vaihtoehtoja tavoitteen suurudelle ja tavoitteen jakamiselle sektoreittain. Simulaattorilla voi havainnollistaa myös tulevien tavoitteiden (2040, 2050) asettamisen vaikutusta. Se kuvaa myös yleisemmin näitä EU:n ilmastopolitiikan eri sektoreita ja niiden mittasuhteita. 

Simulaattorilla voi valtiotasolla  hahmotella sitä, miten taakanjakosektorin tavoitteen kiritäminen jyvitetään maakohtaisiin taakanjakosektorin päästökiintiöihin. 

Haluaisin apua etenkin EU:n ilmastopolitiikan asiantuntijoilta. 

Maailmanloppusimulaattori

Ihmiskunnalla on luultavasti edessään loistava tulevaisuus, ja siksi sen varjelu on niin tärkeää. 

Muun muassa ilmastonmuutoksen, ydinaseiden ja kemiallisten/bioteknologisten aseiden toisiinsa linkittyvät uhkat nostavat ihmiskunnan sukupuuton tai ainakin sivilisaation romahduksen todennäköisyyttä nyt ja lähitulevaisuudessa. Vaikka vuosittainen todennäköisyys ihmiskunnan tuholle olisi pieni, niin tulevien vuosikymmenenten, vuosisatojen, vuosituhansien jne saatossa on yhä todennäköisempää, että kaikkina niistä vuosista “luotia” ei väistetäkään. Siksi vuosittaisen sukupuuttotodennäköisyyden lasku on tärkeää. 

Simulaattorilla voi hahmotella, miten muutokset tässä todennäköisyydessä vaikuttavat ihmiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin odotusarvoon. Todennäköisyyksiä voi hahmotella erikseen eri ajanjaksoille. On esimerkiksi mahdollista, että muutaman sadan vuoden päästä, mikäli ihmiskunta vain selviää sinne asti, olemme saavuttaneet lajina jonkinlaisen harmonian ja sukupuuttotodennäköisyys on tippunut paljon lähemmäs nollaa. Tätä tukee mm. ennusteet väestömäärän nousun loppumisesta vuoden 2100 tienoilla ja köyhyyden merkittävä lasku. Sitä suuremmalla syyllä meidän tulee vähentää nyt lähitulevaisuudessa väijyviä uhkia. Asiantuntijat arvioivat nämä uhkat suuriksi. 

Simulaattorissa voisi valita, että miten pitkällä ajanjaksolla hyvinvointivaikutuksia tarkastellaan. Pisimmillään skaala voisi ulottua jopa miljardeihin vuosiin. Simulaattorilla pyritään havainnollistamaan, miten pienikin muutos oletetussa sukupuuttotodennäköisyydessä omana aikanamme vaikuttaa äärettömän pitkälle tulevaisuuteen ihmiskunnan historialliseen kokonaishyvinvointiin. 

Sukupuuttotodennäköisyyden ohella ihmiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnoin odotusarvoon vaikuttaa olennaisesti hyvinvoinnin kehityksen projektio ilman sukupuuton mahdollisuutta. Kaipaisin apua tämän hahmottamisessa. Olisi hyvä pystyä havainnollistamaan myös ihmiskunnan sukupuuttoa lievempien katastrofaalisten väestöromahdusten hyvinvointivaikutuksia. Tätä varten on kehitettävä vähän monimutkaisempia malleja. Siinäkin kaipaisin apua. 

Hiilen hinnoittelun perusteet -video

Videossa esitellään hiilen hinnoittelun mekanismeja (hiilivero, päästökauppa, hiilitullit), ja sitä miksi niiden käyttö on järkevää. Videon pituus olisi alle 10 minuuttia. 

Asioita, joita videolla korostetaan: 

  • Hiilen hinnoittelun myötä kukin voi vähentää päästöjä sieltä, mistä se on kellekin vähiten epämukavaa
  • Maksamalla voi jättää päästövähennyksiä enemmän muiden tehtäväksi. Maksu kiertää yhteiskunnan kautta hyötynä niille, jotka tekevät päästövähennyksiä
  • Päästövähennyksiä tulee yksilön näkökulmasta katsoen osin automaattisesti/huomaamatta, kun esim. sähkön- ja lämmöntuotanto ja teollisuusprosessit vaihtuvat vähäpäästöisemmiksi. 
  • Hiilen hinnoittelu on aina veroluontoista, ja se aiheuttaa verolle ominaista hyvinvointitappiota (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointitappio). Toistaiseksi hiilen hinnoittelun aiheuttama hyvinvointitappio on  kuitenkin pieni suhteessa sen hyötyihin ilmastonmuutoksen torjunnassa. 
  • Optimaalista hiilen hintaa voidaan lähestyä optimaalisen haittaverotuksen näkökulmasta (marginaalihyödyt ja marginaalihaitat) tai hiilibudjettien näkökulmasta (päästöoikeuksien jako on niin kireää tai vero niin korkea, että hiilibudjetissa pysytään). 

Kiinnostaisi apu etenkin animaatioiden toteuttamisen suhteen sekä hiilen hinnoittelun asiantuntemus. 

Globaali tulonjako vuonna 2008 ja verotuksen/perustulon simulointia

Ville SeppäläLeave a comment

Hahmottelin millaisia tulonjakovaikutuksia olisi, jos käytettävissä olevia tuloja verotettaisiin globaalisti 20 prosentilla, ja tuotot jaettaisiin tasan. Ei toki huomioi käyttäytymisvaikutuksia, jotka voisivat olla suuret.

Alla myös havainnollistuksena Suomen tulokymmenykset suhteutettuna maailman tulokymmenyksiin, sekä maailman tulopersentiilit.

Tulodata täältä: https://stonecenter.gc.cuny.edu/research/lakner-milanovic-world-panel-income-distribution/

Olisi hyvä tiedää, jos tuoreempaa tulodataa on saatavilla jostain.

EU:n päästökauppajärjestelmä / EU Emission Trading System

Ville SeppäläLeave a comment

Suomeksi

In English

Lähteet / Sources: 


Päästökatto / ETS permit cap: https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/daviz/ets-esd-lulucf-and-aviation-3/download.csv

Päästöt, jaetut päästöoikeudet (alakategorioittain) ja mukautetut päästöt. Emissions, distributed permits (by subcategory) and emission proxy. https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/european-union-emissions-trading-scheme-13/eu-ets-data-download-latest-version/citl_v20.zip/at_download/file

Päästöoikeuksien hinta / Permit price: https://www.quandl.com/data/CHRIS/ICE_C1-ECX-EUA-Futures-Continuous-Contract-1-C1-Front-Month

Ylijäämä / Surplus:
2017-2020:

https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/ets/reform/docs/c_2020_2835_en.pdf
https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/ets/reform/docs/c_2019_3288_en.pdf
https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/ets/reform/docs/c_2018_2801_en.pdf https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/ets/reform/docs/c_2021_3266_en.pdf

Sitä edeltäviltä vuosilta laskettu päästöjen ja jaettujen päästöoikeuksien erotuksena (ylijäämän muutos) ja sen kumulatiivisena summana (kertynyt ylijäämä). For preceding years, calculated as the difference between emissions and distributed permits.

Oikeudet hyvityksenä päästövähennysprojekteista. Oheisia datoja on sovitettu vuosille. Permits from projects. They are distributed to years with some interpretation. :
2013-2015
https://carbon-pulse.com/19210/
https://ec.europa.eu/clima/news/articles/news_2016050201_en
https://ec.europa.eu/clima/news/articles/news_2016110402_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets-0_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets-1_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets-2_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets-3_en
https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credit-use-eu-ets-4_en

https://ec.europa.eu/clima/news/updated-information-exchange-and-international-credits-use-eu-ets_en

Suomelle pitää kartoittaa hiilineutraaliuspolku

Ville SeppäläLeave a comment

(Blogi on alunperin julkaistu Viitteen sivulla: https://www.viite.fi/2020/04/14/suomelle-pitaa-kartoittaa-hiilineutraaliuspolku/)

Suomen on oltava vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. Hiilineutraalius tarkoittaa nettonollapäästöjä, eli kokonaispäästöjen ja LULUCF-sektorin (eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin) nielujen tasapainoa. Kehittämälläni hiilineutraaliuslaskurilla voi havainnollistaa hiilineutraaliustavoitteen mukaisia lineaarisia päästövähennyspolkuja erilaisilla vaihtoehtoisilla asetuksilla, kun lähdetään liikkeelle nykyisestä päästötilanteesta. Päästövähennyspoluista voidaan määrittää Suomelle vuosittaiset päästöbudjetit. 

Linkki laskuriin: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali2/

Varalinkki: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali/

Huom: Laskuri voi kaatua liian tiheästä parametrien siirtelystä. Toimettomana oleva laskurii myös sammuu automaattisesti serveriajan säästämiseksi.

Kuva laskurista:

Miksi meidän tulisi asettaa vuosittaiset päästöbudjetit?

  1. Hiilineutraaliutta on vaikea saavuttaa yhtäkkiä siirryttäessä vuodesta 2034 vuoteen 2035. Kuluttajien elämäntyylin ja yritysten energiankäytön muuttaminen vähäpäästöiseksi vie aikansa.  Päästövähennyspolku auttaa vaiheittaiseen siirtymään, jossa ensin toteutetaan helpoimmat päästövähennykset ja samalla varaudutaan ja investoidaan tuleviin vaikeampiin päästövähennyksiin. 
  2. Suomen tuottama lämmitysvaikutus esimerkiksi vuonna 2035 ei riipu sen vuoden hetkittäisistä päästöistä vaan päästöjen historiallisesta kertymästä siihen saakka. Tämän vuoksi päästöjen vähentäminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Päästöjen rajoittaminen päästöbudjettien suuruisiksi on hiilineutraaliustavoitteen hengen mukaista. EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteestakin on johdettu tasaisesti laskevat vuosittaiset päästöbudjetit taakanjako- ja päästökauppasektorille.  

Hiilibudjetti vain nettopäästöille vai erilliset budjetit kokonaispäästöille ja LULUCF-nielulle?

Laskuri kertoo suuntaa antavat vuosittaiset päästöbudjetit ja vaadittavan päästömuutostahdin  kokokaispäästöille ja nielulle ja/tai nettopäästöille, eli kokokaispäästöjen ja nielun summalle. Nettopäästöt määrittävät lämmitysvaikutuksen, joten niiden budjetointi on sinällään riittävää. Nettopäästöbudjetin myötä päästövähennysten painotusta eri sektoreille voitaisiin vaihdella sulavasti tilanteen mukaan.

Erikseen jyvitetyt päästötavoitteet kokonaispäästöille ja nielulle velvoittaisivat kuitenkin paremmin pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuteen ja velvollisuuksiin päästövähennystoimissa. Nettopäästötavoitteiden jyvitystä kokonaispäästöjen vähennyksiin ja nielun kasvattamiseen voitaisiin myöhemmin muuttaa, mikäli jomman kumman tavoitteet ovat toista olennaisesti helpompia saavuttaa. Erilliset päästöbudjetit voisivat olla parempi vaihtoehto senkin vuoksi, että LULUCF-nielujen pysyvyyteen ja laskentaan liittyy epävarmuuksia.

Miten hiilibudjettien laskennan lähtötasot tulisi asettaa?

Mistä vuodesta ja päästö/nielu-tasosta lähtien lineaarinen päästövähennyspolku tulisi laskea? Päätös hiilineutraaliustavoitteesta tehtiin vuonna 2019, joten päästöbudjetteja tulisi asettaa aikaisintaan vuodelle 2019. Tällöin vuoden 2018 päästöjä voidaan käyttää lähtötasona ja vuotta 2018 lähtövuotena päästöbudjettien laskennalle. Riittäviä päästötietoja on toistaiseksi myös saatavilla vain vuoteen 2018 asti. Päästöt vaihtelevat paljon peräkkäisten vuosien välillä esim. talvien kylmyyden tai suhdannetilanteen mukaan, joten päästöjen trendi-arvojen käyttäminen on toteutuneita päästöjä järkevämpää satunnaisvaihtelujen minimoimiseksi. 

Vuodelle 2019 ei toki voida enää asettaa sitovaa päästöbudjettia, koska vuosi on jo mennyt. Tämä pätee käytännössä myös vuoteen 2020. Näille vuosille voidaan silti laskea päästövähennyspolun mukaiset päästöt, niin että sitovat päästöbudjetit alkavat vasta myöhempinä vuosina osana samaa päästövähennyspolkua. Lähtövuosi voidaan toki myös asettaa myöhemmäksi ja samalla muuttaa lähtötasoja. 

LULUCF-nielu on ollut viime vuodet erityisen matala. Mikäli mataluutta voidaan pitää erittäin poikkeuksellisena, niin nielun lähtötaso on syytä asettaa trendiarvoakin korkeammaksi. Tämän myötä päästöbudjetti ja Suomen tuottama lämmitysvaikutus pienenee. 

Laskurissa on laitettu oletusarvona vuoden 2035 nielun ja päästöjen suuruudeksi 21,4 miljoona tonnia, mikä vastaan Valtioneuvoston laskelmissaan käyttämää arvoa. 

Energiaviraston tuoreen tiedotteen mukaan pelkästään Suomen päästökauppasektorin päästöt laskivat 3 miljoonalla tonnilla vuosien 2018 ja 2019 välillä. Laskurin oletusarvoilla kokonaispäästöjen tulisi laskea 2 miljoonalla tonnilla ja nettopäästöjen 2,55 miljoonalla tonnilla vuodessa. Saatamme siis hyvinkin olla oletusarvojen mukaan lasketulla päästövähennyspolulla.

Hiilibudjeteissa tulee olla joustoja vuosien välillä

Vaikka yhteiskunta saataisiin hiilineutraaliuteen tähtäävälle päästövähennyspolulle, niin vuosittaiset päästöt voivat silti poiketa siitä välillä hetkellisesti hyvinkin paljon. Tähän vaikuttavat esimerkiksi edellä mainitut talvien kylmyys/leutous, joka tuo vaihtelua lämmitystarpeeseen ja siten lämmityksen päästöihin, sekä suhdannetilanne, joka tuo vaihtelua yritysten energian tarpeeseen ja siten sen tuotannon päästöihin. EU:n vuosittaiset päästötavoitteet päästökauppa- ja taakanjakosektorilla sisältävät huomattavia joustoja vuosien välillä. Vuosittaisista päästöbudjeteista voitaisiin säätää esim. sitovat viisivuotisbudjetit, jotta satunnaisvaihtelu saataisiin huomioiduksi.  

EU:n ilmastopolitiikka – Osa 2: Taakanjakosektori

Ville Seppälä1 Comment

Kirjoitus on alunperin julkaistu Viitteen blogissa: https://www.viite.fi/2019/10/23/eun-ilmastopolitiikka-osa-2-taakanjakosektori/

EU:n ilmastopolitiikkaa ja kokonaispäästötavoitteiden saavuttamista koordinoinaan sektorijaon kautta (päästökauppa, taakanjako, lentäminen, LULUCF). Sektoreiden päästöt ja päästötavoitteet on esitetty kuvassa 1. Tutustu tarkemmin tähän sektorijakoon ja etenkin päästökauppasektoriin tämän juttusarjan aiemmassa osassa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan taakanjakosektorin päästöjä ja päästötavoitteita, etenkin Suomen osalta.

 

1. Tavoitteiden jakaminen maakohtaisiksi tavoitteiksi

Taakanjakosektorilla on tavoite vähentää päästöjä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon nähden. Nämä vuosien 2020 ja 2030 tavoitteet on jaettu kuvan 2 vasemman osan mukaisiin maakohtaisiin tavoitevähennysprosentteihin, niin että maiden vähennystavoitteiden toteutuminen johtaa yhdessä EU:n taakanjakosektorin tavoitteiden toteutumiseen. Vähennysprosentit on määritelty pitkälti maiden bruttokansantuotteen pohjalta – suurituloisimmilla mailla on kovemmat suhteelliset päästövähennystavoitteet, sillä päästövähennystoimet ovat niissä suhteellisesti edullisempia. Eriävät päästövähennystavoiteprosentit ovat reiluja siinäkin mielessä, että korkean BKT:n maissa on pääsääntöisesti myös korkeammat päästöt. Taulukon oikeaan laitaan on laskettu vaihtoehtoiset päästövähennystavoitteet vuosille 2020 ja 2030, joiden saavuttamisen myötä kaikissa maissa olisi silloin yhtäläiset kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohden. Esimerkiksi Suomen vaihtoehtoinen tavoitteet (-18%, -36%) on hyvillä lähellä sovittuja tavoitetta (-16%, -39%).

 

Vuosien 2020 ja 2030 valtiokohtaisista päästötavoitteista ja valtioiden aiemmista päästöistä on laskettu valtioille vuosikohtaiset päästökiintiöt vuodesta 2013 eteenpäin. Vuosien 2021-2030 päästökiintiöt lasketaan tasaisesti laskevana sarjana, jonka loppupisteenä on jäsenmaan vuoden 2030 päästötavoite ja alkupisteenä on jäsenmaan vuosien 2016-2018 päästöjen keskiarvo, asetettuna aikajanalla kohtaan 2020 ja 5 kuukautta. Vuosien 2018 päästöt eivät ole vielä tiedossa(Suomen osalta on ennakkotieto), joten 2021-2030-päästökiintiöiden laskemiseen on tässä kirjoituksessa käytetty vuosien 2016-2017 keskiarvoa(Suomen osalta 2016-2018). Jäsenmaiden päästöt ja päästökiintiöt on esitetty päällekkäin ladottuna kuvassa 3. Kuva osoittaa, että kokonaisuutena maat ovat toistaiseksi pysyneet maakohtaisten kiintiöiden summan alapuolella, mutta taakanjakosektorin päästöt ovat silti kokonaisuutena nousussa.

2 Joustot päästökiintiöissä pysymiseen ja Suomi taakanjakosektorilla.

Päästövähennystavoitteissa on joustoa eri vuosien välillä päästövähennyskauden (2013-2020 tai 2021-2030) aikana. Valtio voi olla tiettyinä vuosina päästövähennyskaudella vuosittaisen päästökiintiön yläpuolella, kunhan se kompensoi ylityksen olemalla päästövähennyskauden aikana vastaavan määrän päästövähennyskiintiön alapuolella.

Kuvassa 4 on ilmaistu Suomen taakanjakosektorin päästöt ja päästökiintiöt. Suomi on kuluvan päästövähennyskauden aikana enemmän alittanut kuin ylittänyt päästökiintiöitään. Menneiden vuosien yhteensä 0,9 miljoonan tonnin alituksen ansiosta Suomi voi vuosina 2019 ja 2020 ylittää vuosittaiset päästökiintiönsä yhteensä 0,9 miljoonalla päästötonnilla.

 

Kaudella 2013-2020 Suomi voi hyvittää yli kiintiön meneviä päästöjään myös Kioton pöytäkirjan
mukaisilla hankepohjaisilla mekanismeilla hankituilla päästöyksiköillä. Suomen tililllä on tällä hetkellä noin 8,5Mt päästöyksiköitä kehitysmaissa toteutetuista päästövähennyshankkeista ja 2,9Mt päästöyksiköitä teollisuusmaissa toteutetuista hankkeista . Päästövähennyskaudella 2021-2030 näitä päästöyksiköitä ei voi enää käyttää taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamiseen.

2021-2030-päästövähennyskaudella päästökiintiöissä pysymisessä on kuitenkin joustomahdollisuuksia eri sektoreiden välillä. Suomi voi 2021-2030-kaudella kompesoida taakanjakosektorin päästökiintiön ylityksiä mitätöimällä päästökauppasektorin päästöoikeuksia Yläraja tämän vaihtoehdon käytölle on noin 2% Suomen vuoden 2005 taakanjakosektorin päästöistä vuotta kohden, eli noin 6,8 Mt koko päästövähennyskauden aikana. Suomen pitää ilmoittaa halukkuudestaan kompensoinnin käyttöön vuoden 2019 aikana. Mitätöinti toteutettaisiin siitä päästöoikeuspotista, jonka tulot menevät Suomelle, eli se johtaisi valtion tulojen menetykseen. Suomi voi saada samankaltaista joustoa myös LULUCF-sektorilta, siltä osin kuin Suomen LULUCF-sektorin hiilinielut ovat suurempia kuin Suomelle asetetut nielutavoitteet. Yläraja tämän vaihtoehdon käytölle on noin 1,4% Suomen vuoden 2005 taakanjakosektorin päästöistä vuotta kohden, eli noin 4,8 Mt koko päästövähennyskauden aikana.

Molemmilla päästövähennyskausilla jäsenmaat voivat myös ostaa itselleen toisten maiden käyttämättömiä päästökiintiöitä. Tämä lisää joustavuutta siihen, että päästövähennyksiä toteutetaan siellä, missä se on edullisinta. Näiden kauppojen tuloksia ja kaupankäyntihintoja ei ole kootusti julkisesti esillä missään. Keskitetty julkinen kaupankäyntipaikka maiden välille voisi lisätä ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä.

Mikäli jäsenmaa ei kaikkien joustomekanismienkaan avulla pysy päästövähennyskauden kokonaiskiintiöissään, niin sitä sanktioidaan. Jäsenmaan kiintiön ylitystä vastaava päästömäärä, plus kahdeksan prosenttia sen päälle, poistetaan jäsenmaan seuraavan vuoden päästökiintiöstä.

Joustomekanismien käyttö helpottaa päästökiintiöissä pysymistä, mutta mikäli taakanjakosektorin päästövähennyksiä ei toteuteta, niin joustojen tarve kasvaa jatkuvasti päästökiintiön alentuessa. Myös joustovaihtoehtojen hinta voi koko ajan kallistua, kun myös muiden sektoreiden tavoitteet kiristyvät. Siksi taakanjakosektorilla kannattaa etsiä aktiivisesti päästövähennyskohteita sen eri osa-alueista. Kuvassa 2 Suomen taakanjakosektorin päästöt on jaoteltu osa-alueisiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Suurimpia taakanjakosektorin päästölähteitä ovat liikenne, maatalous ja rakennusten erillislämmitys (kaukolämpö kuuluu päästökauppasektorille).

3. Päästötavoitteiden kiristäminen kiristäisi taakanjakosektorin päästökiintiöitä

Mikäli EU:n vuoden 2030 kokonaispäästövähennystavoitetta kiristetään, niin ainakin osa kiristyksestä kohdistetaan todennäköisesti taakanjakosektorin maakohtaisten päästökiintiöiden kiristyksiksi. Liitevideolla hahmotellaan, miten kokonaispäästötavoitteen kiristäminen jyvitettäisiin päästökauppa- ja taakanjakosektoreille, ja miten juuri Suomen taakanjakosektorin päästökiintiöt voisivat kiristyä. Kokonaistavoitteen kiristyksestä valtaosa suunnattaisiin todennäköisesti päästökauppasektorille, sillä päästökauppasektorin päästövähennykset ovat toistaiseksi olleet taakanjakosektorin päästövähennyksiä edullisempia toteuttaa.

Ville Seppälä, taloustieteiden jatko-opiskelija ja Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja

Liitevideo: EU:n päästövähennystavoitteen ja sen mahdollisen kiristyksen jyvittäminen sektoreille