(This post in English: https://villeseppala.wordpress.com/2021/03/25/my-project-ideas-related-to-climate-change/)
Sisällys:
Johdanto
Hiiliverosimulaattori
EU-tavoite-simulaattori
Maailmanloppusimulaattori
Hiilen hinnoittelun perusteet -video
Johdanto
Etsin yhteistyökumppaneita, palautetta ja etenkin rahoitusta projekti-ideoihini. Minua kiinnostaa myös tietää, mikäli joku on tehnyt tai tekemässä jotain vastaavia projekteja.
Jos olet millään tavalla kiinnostunut, ota yhteyttä villemail11 (at) gmail.com
Projekti-ideat ovat pääasiassa jotain mitä kutsun simulaattoreiksi, eli interaktiivisia nettiselaimessa käytettäviä graafisovelluksia, joiden avulla käyttäjä pystyy hahmottamaan visuaalisesti ja kouriintuntuvasti erilaisia vaikutussuhteita. Toistaiseksi suunnitelmana on toteuttaa simulaattoreita R-ohjelmistokielen Shiny-kirjastolla. Olen toteuttanut sillä BIOS-tutkimusyksikölle työkalun fossiilittoman energianjärjestelmän hahmotteluun Suomessa: https://energialaskuri.bios.fi/ . Toisena esimerkkinä toteuttamani päästöbudjettilaskuri Suomen 2035-hiilineutraaliuden saavuttamiseen: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali/ (vähän buginen ja perustuu vanhentuneisiin päästötietoihin).
Kaikki projektit on tarkoitus toteuttaa sekä suomeksi että englanniksi.
Tässä yleisempi työnhakuilmoitukseni, jossa myös vahvuuksistani: https://villeseppala.wordpress.com/tyohakemus-job-application-2/
Seuraavassa listaus nykyisin mielessä olevista projekti-ideoista.
Hiiliverosimulaattori
(Tämä hanke toteutetaan syyskuussa 2022 – helmikuussa 2023 Koneen säätiön rahoituksella. Projektisivu: https://villeseppala.wordpress.com/2022/09/14/global-carbon-taxation-simulator-project-page/)
Globaali hiilivero (tai päästökauppa) ja hiiliosinko olisi nähdäkseni optimaalinen tapa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Sen hienous piilee siinä, että se olisi tehokkuuden lisäksi luultavasti poliittisesti hyvin hyväksyttävä sekä maailman pienituloisimmille että korkeatuloisimmille. Pienituloiset hyötyisivät hiiliosingon heille nettona tuomasta vauraudesta, siinä missä korkeatuloiset saisivat pitää päästöjään keskimääräistä korkeammalla tasolla pidempään korvaamalla sen muille.
Olen aiemmin tehnyt videon globaalista hiiliverosta ja hiiliosingosta, jossa hahmottelen miten se vaikuttaisi yksilöiden nettotuloihin. Siinä jouiduin tilanpuutteessa valitsemaan lähinnä yhden päästövähennyskenaarion ja näytin sen tulonjakovaikutuksia muutamalla eri päästöhintaskenaariolla: https://www.youtube.com/watch?v=iGMIfbq00IY
Hiiliverosimulaattorilla voisi kokeilla erilaisia skenaarioita säätämällä oletettua väkiluvun kehitystä, päästövähennysten tasoa ja hiiliveron suuruutta. Lisäksi voisi hahmotella eri päästöskenaarioita esimerkiksi eri maiden keskimäärisille kansalaisille, ja sen perusteella arvioida, että miten nettotulot järjestelmästä eroavat heidän keskensä.
Kukin voisi myös hahmotella henkilökohtaisen päästövähennyspolun itselleen ja arvioida sen pohjalta, että millaisen taloudellinen kustannus tai hyöty juuri hänelle tulisi järjestelmästä.
Haluaisin apua etenkin hiilen hinnoittelun ja globaalin talouden ammattilaisilta.
EU-tavoite-simulaattori
EU on kiristämässä vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan, mutta on vielä päättämättä, että miten kireäksi tavoite tarkalleen asetetaan, ja että miten se jyvitetään maankäyttösektorin (LULUCF), päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin (ja mahdollisesti myös lentämisen) vuosittaisiksi päästökiintiöiksi.
Simulaattorin tarkoituksena on esittää vaihtoehtoja tavoitteen suurudelle ja tavoitteen jakamiselle sektoreittain. Simulaattorilla voi havainnollistaa myös tulevien tavoitteiden (2040, 2050) asettamisen vaikutusta. Se kuvaa myös yleisemmin näitä EU:n ilmastopolitiikan eri sektoreita ja niiden mittasuhteita.
Simulaattorilla voi valtiotasolla hahmotella sitä, miten taakanjakosektorin tavoitteen kiritäminen jyvitetään maakohtaisiin taakanjakosektorin päästökiintiöihin.
Haluaisin apua etenkin EU:n ilmastopolitiikan asiantuntijoilta.
Maailmanloppusimulaattori
Ihmiskunnalla on luultavasti edessään loistava tulevaisuus, ja siksi sen varjelu on niin tärkeää.
Muun muassa ilmastonmuutoksen, ydinaseiden ja kemiallisten/bioteknologisten aseiden toisiinsa linkittyvät uhkat nostavat ihmiskunnan sukupuuton tai ainakin sivilisaation romahduksen todennäköisyyttä nyt ja lähitulevaisuudessa. Vaikka vuosittainen todennäköisyys ihmiskunnan tuholle olisi pieni, niin tulevien vuosikymmenenten, vuosisatojen, vuosituhansien jne saatossa on yhä todennäköisempää, että kaikkina niistä vuosista “luotia” ei väistetäkään. Siksi vuosittaisen sukupuuttotodennäköisyyden lasku on tärkeää.
Simulaattorilla voi hahmotella, miten muutokset tässä todennäköisyydessä vaikuttavat ihmiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin odotusarvoon. Todennäköisyyksiä voi hahmotella erikseen eri ajanjaksoille. On esimerkiksi mahdollista, että muutaman sadan vuoden päästä, mikäli ihmiskunta vain selviää sinne asti, olemme saavuttaneet lajina jonkinlaisen harmonian ja sukupuuttotodennäköisyys on tippunut paljon lähemmäs nollaa. Tätä tukee mm. ennusteet väestömäärän nousun loppumisesta vuoden 2100 tienoilla ja köyhyyden merkittävä lasku. Sitä suuremmalla syyllä meidän tulee vähentää nyt lähitulevaisuudessa väijyviä uhkia. Asiantuntijat arvioivat nämä uhkat suuriksi.
Simulaattorissa voisi valita, että miten pitkällä ajanjaksolla hyvinvointivaikutuksia tarkastellaan. Pisimmillään skaala voisi ulottua jopa miljardeihin vuosiin. Simulaattorilla pyritään havainnollistamaan, miten pienikin muutos oletetussa sukupuuttotodennäköisyydessä omana aikanamme vaikuttaa äärettömän pitkälle tulevaisuuteen ihmiskunnan historialliseen kokonaishyvinvointiin.
Sukupuuttotodennäköisyyden ohella ihmiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnoin odotusarvoon vaikuttaa olennaisesti hyvinvoinnin kehityksen projektio ilman sukupuuton mahdollisuutta. Kaipaisin apua tämän hahmottamisessa. Olisi hyvä pystyä havainnollistamaan myös ihmiskunnan sukupuuttoa lievempien katastrofaalisten väestöromahdusten hyvinvointivaikutuksia. Tätä varten on kehitettävä vähän monimutkaisempia malleja. Siinäkin kaipaisin apua.
Hiilen hinnoittelun perusteet -video
Videossa esitellään hiilen hinnoittelun mekanismeja (hiilivero, päästökauppa, hiilitullit), ja sitä miksi niiden käyttö on järkevää. Videon pituus olisi alle 10 minuuttia.
Asioita, joita videolla korostetaan:
- Hiilen hinnoittelun myötä kukin voi vähentää päästöjä sieltä, mistä se on kellekin vähiten epämukavaa
- Maksamalla voi jättää päästövähennyksiä enemmän muiden tehtäväksi. Maksu kiertää yhteiskunnan kautta hyötynä niille, jotka tekevät päästövähennyksiä
- Päästövähennyksiä tulee yksilön näkökulmasta katsoen osin automaattisesti/huomaamatta, kun esim. sähkön- ja lämmöntuotanto ja teollisuusprosessit vaihtuvat vähäpäästöisemmiksi.
- Hiilen hinnoittelu on aina veroluontoista, ja se aiheuttaa verolle ominaista hyvinvointitappiota (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointitappio). Toistaiseksi hiilen hinnoittelun aiheuttama hyvinvointitappio on kuitenkin pieni suhteessa sen hyötyihin ilmastonmuutoksen torjunnassa.
- Optimaalista hiilen hintaa voidaan lähestyä optimaalisen haittaverotuksen näkökulmasta (marginaalihyödyt ja marginaalihaitat) tai hiilibudjettien näkökulmasta (päästöoikeuksien jako on niin kireää tai vero niin korkea, että hiilibudjetissa pysytään).
Kiinnostaisi apu etenkin animaatioiden toteuttamisen suhteen sekä hiilen hinnoittelun asiantuntemus.