(Mikäli päästökauppa ja päästöoikeuksien hinnanmuodostus ei ole ennestään tuttu aihe, suosittelen tutustumaan videooni tai powerpoint-esitykseeni: https://villeseppala.wordpress.com/2019/05/01/eun-paastooikeuksien-jako-ja-hinnanmuodostus)
Väitetään, että päästökauppasektorin päästöihin (sähkö, kaukolämpö, suurteollisuus, EU:n sisäiset lennot) kohdistuvat kansalliset päästövähennystoimet (esim. kivihiilikielto, lentovero) eivät vähennä päästöjä. Tätä perustellaan sillä, että koska päästöoikeuksien määrä EU:n päästökauppasektorilla (eli päästökatto) on ennalta asetettu, niin ulkomaiset käyttäjät hankkivat päästöhuutokaupoista ne päästöoikeudet, jotka kotimaiset käyttäjät jättävät kansallisten päästövähennystoimien seurauksena hankkimatta. Sanotaan, että päästökauppasektorin päästöt vähenevät vain päästökattoa leikkaamalla (eli jaettavien päästöoikeuksien määrää vähentämällä).
Väite on totta, mikäli katsoo vain välittömiä vaikutuksia. Tulee kuitenkin huomioida, että päästökaton leikkaustahti on aina poliittinen päätös, ja että kansallisilla toimilla voi olla tätä leikkaustahtia kiristävä epäsuora vaikutus.
EU-päättäjät tasapainottelevat päästövähennysten hyödyn ja haittojen välillä, kun he päättävät päästövähennystavoitteista ja esim. päästökauppasektorin päästökatosta. Hyötynä on ilmastonmuutoksen hidastaminen, haittana esimerkiksi päästöoikeuksien hinnasta EU:n teollisuudelle ja kuluttajille koituva kustannus. Hyötyjen ja haittojen painottaminen on päättäjäkohtaista. Joka tapauksessa, jos päästöoikeuksien hinta laskee, niin päästövähennystoimien aiheuttamat kustannukset laskevat. Se kääntää vaakakuppia yhä useamman päättäjän kohdalla siihen suuntaan, että päästökaton leikkaustahtia saatetaan kiristää.
Päästöoikeuksien hinta on tulos päästöoikeuksien kysynnästä ja tarjonnasta. Mikäli kansalliset päästövähennystoimet laskevat päästöoikeuksien kysyntää kansallisella tasolla, niin päästöoikeuksien kysyntä laskee koko EU:n tasolla, sillä EU:n kysyntä on summa EU-maiden kansallisista kysynnöistä. Kysynnän laskun myötä päästöoikeuksien hinta laskee. Tämän seurauksena päästökaton leikkaustahdin kiristäminen tulee todennäköisemmäksi.
Päästöoikeuksien kysyntä Suomessa on toki vain pieni murto-osa koko EU:n kysynnästä, ja Suomen kansallisten toimien vaikutus leikkaustahtiin on sen mukainen. Kaikki toimet päästövähennysten aikaansaamiseksi kuitenkin tarvitaan, ja pienistä puroista kasvaa iso joki.
Kansalliset päästövähennystoimet eivät aina ole yhtä kustannustehokkaita kuin päästökaton leikkaaminen suoraan. Päästökaton leikkaamiseen tarvitaan kuitenkin riittävä EU-päättäjien kannatus. Sen puuttuessa ja sitä tavoiteltaessa ilmastokunnianhimoisimpien EU-maiden kannattaa tehdä omia toimiaan päästövähennysten aikaansaamiseksi.
villeseppala.wordpress.com 