Nämä kaksi harhakäsitystä ilmastonmuutoksesta voivat hidastaa sen torjuntaa

(Kirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisen blogissa: https://blogit.ksml.fi/ville-seppala/nama-kaksi-harhakasitysta-ilmastonmuutoksesta-voivat-hidastaa-sen-torjuntaa/)

 

Uskon, että ilmastonmuutoksesta on vallallaan kaksi melko yleistä harhakäsitystä, jotka voivat aiheuttaa ilmastonmuutoksen vakavuuden aliarviointia ja siten estää riittävän kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Monella voi olla harhakäsitys joko 1) hiilidoksidipäästöjen ja lämpötilan yhteydestä tai 2) lämpötilan ja ilmastovahinkojen yhteydestä. Tai molemmista.

Harhakäsitys 1: Päästöjen ja lämpötilan yhteys

Hiilidioksidipäästöt ovat olleet nousussa koko teollistuneen ajan. Samalla maapallon keskilämpötila on kohonnut noin yhden celsius-asteen. Tästä voisi luulla, että mikäli hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, niin myös lämpötila lähtee laskuun. Todellisuus on kuitenkin huolestuttavampi.

Hahmottelen oheisessa kuvassa hiilidioksiidipäästöjen(siniset palkit) ja lämpötilan(punainen viiva) todellista yhteyttä. Lämpötila ei riipu vuosittaisista päästöistä, vaan päästöjen kertymästä menneiltä vuosilta. Tämä johtuu siitä, että valtaosa tuottamastamme hiilidioksidista pysyy ilmakehässä käytännössä vuosituhansia, mikäli sitä ei sidota sieltä takaisin esimerkiksi puustoon. Nykyistä pienemmillä vuosittaisilla päästöillä lämpötilan vuosittainen lisänousu nykylämpötilasta on pienempi, mutta se on kuitenkin yhä nousua edellisen päälle. Hiilidioksidipäästöt tulee saada nettona(päästöt miinus nielut) nollaan, jotta lämpötila lakkaa nousemasta(ja nettonegatiiviseksi mikäli haluamme lämpötilan laskevan). Muiden kasvihuonekaasujen kohdalla lämmittävä vaikutus vähenee yleensä joidenkin vuosien kuluessa päästön tuottamisesta.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, laskemat hiilibudjetit ovat arvioita siitä, kuinka paljon voimme vielä tulevaisuudessa yhteensä tuottaa hiilidioksidia pysyäksemme esimerkiksi 1,5 tai 2 asteen lämpötilanousun alapuolella. Nykyisellään tuotamme yli 41 miljardia tonnia (41 Gt) hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Meidän pitää kääntää päästöjen kasvu hyvin nopeasti hyvin jyrkäksi päästöjen laskuksi, että tulevien vuosien päästökertymä jää mahdollisimman pieneksi ja lämpötilanousu mahdollisimman matalaksi. Yläkuvan päästövähennyspolut kuvaavat sitä, kuinka nopeasti päästöjä pitäisi lineaarisella päästövähennystahdilla laskea, jotta pysytään jossain hiilibudjetissa.

 

lamp4

 

Harhakäsitys 2: Lämpötilanousun vaikutukset

Toinen mahdollinen harhakäsitys liittyy lämpötilan nousun asteluvun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen yhteyteen. Moni voi esimerkiksi ajatella, että kahden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot ovat vain noin tuplasti pahemmat kuin nykyisen yhden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot. Asiantuntija-arvioiden mukaan vahingot ovat kuitenkin kiihtyviä tai eksponentiaalisia astelukuun verrattuna. Eli kahden asteen vahingot ovat reilusti enemmän kuin vain tuplasti yhden asteen vahinkoja pahemmat. Mitään yksiselitteisiä mittareita asiasta ei toki ole.

Luonnon lämpötilakestävyyttä voi verrata ihmisen lämpötilakestävyyteen kylpyvedessä. Kylpyveden kuumentaminen 40-asteisesta 50-asteiseksi on jo vahingollista, mutta 60-asteiseksi kuumentaminen on erittäin paljon vahingollisempaa. Ilmaston lämpenemisen nykyiset vahingot eivät anna riittävää esimakua tulevasta, mikäli vahingot mieltää vain tasaisesti paheneviksi.

 

Harhakäsityksille ei ole enää aikaa

Kuvani osoittaa, että matka nykyisestä yhden asteen lämpötilanoususta kahden asteen nousuun on lyhyt, varsinkin jos emme pääse nopeasti päästövähennysuralle. Tutkijoiden arviot kahden asteen maailmasta taas ovat huomattavan synkät yhden asteen nykymaailmaamme verrattuna. Ilmastonmuutoksen torjunta voi jäädä liian vähälle huomiolle, mikäli meillä on harhakäsityksiä edes jommasta kummasta näistä kohdista, saati sitten molemmista.

Mitä useampi herää ilmastonmuutoksen todelliseen vakavuuteen liian myöhään, sitä huonommassa asemassa olemme torjumaan ilmastonmuutosta. Liian myöhäinen herääminen voi ilmastonmuutosta torjuvan toiminnan sijaan johtaa apatiaan tai paniikkiin. Se voi johtaa siihen, että kukin pyrkii varmistamaan oman ja perheensä lyhyen aikavälin turvallisuuden pirstoutuvassa maailmassa, sen sijaan että pyrkisimme toimimaan ihmiskunnan pitkän aikavälin edun eteen. On herättävä nyt.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s